UNSKI

Unski eli Ruuvin Roope, mun äidin elämän hevonen ja suuri rakkaus! <3 Unski on vuonna 2000 syntynyt suomen pienhevonen, meikäläisittäin suomenPONI eli siis ponikokoinen suomenhevonen. Unskin säkäkorkeus on 145cm, ja se on kantakirjattu pienhevosena. Unski on ollut jo nuorena laadukas kisaponi, se on aikanaan voittanut 4-vuotiaiden suomenhevosten laatuarvostelun ja ollut 6-vuotiaana Tapiolan kasvattajakilpailun kouluosuuden kolmas. Unskin poika muuten voitti saman ikäisenä kasvattajakilpailun esteet pari vuotta sitten. Unski on itsekin ollut melkoinen monilahjakkuus: Vaikka se on nuorena kisannut lähinnä koulua alue- ja kansallisella tasolla, se on aina ollut taitava myös hyppäämään. Mun äiti alkoi ratsastaa sillä ensin ratsastuskoulun tunneilla vuonna 2009 kun se oli ruunattu samana kesänä. Äiti ei ollut oikeastaan suunnitellut hevosen ostoa, mutta kun Unski tuli seuraavana keväänä myyntiin, ei ollut kuulemma vaihtoehtoja. Se oli niin "se oikea". Ja niin se yhteistyö pikkuhiljaa kehittyikin, äiti opetteli ratsastamaan ja harjoittelemaan kisaamista ekoja kertoja(!). Vuonna 2010 äiti ja Unski oli esteillä seuranmestarit ja seuran koulumestaruuksissa hopealla, seuraavana vuonna jo esteillä Keski-Suomen alueen aluemestarit, alueen koulumestaruuksissa pronssilla ja samoin kenttämestaruuksissa pronssilla. Vielä 2012 keväällä kisaura jatkui lupaavasti, ekoista hallikisoista irtosi alueen hallimestaruushopea ja eka kansallinen sijoitus, sekä kvaalitulokset, millä olisi päässyt mukaan suokkien koulumestaruuksiin, eli periaatteessa suomen mestaruuksiin. Esteilläkin he pääsivät hyppäämään ekat kansalliset metrin suokkiluokat. Sitten siinä syksyn mestaruuskoitoksiin tähdäten treenatessa meni Unskin toisesta etusesta jänne. Muutaman epäonnisen sattuman summana se sitten sai vielä alkuun väärän diagnoosin ja laitettiin laitumelle, eikä sille sitten voinut oikein tehdä enää mitään kun oikea vammakohta löydettiin. Tai tehtiin kyllä, puoli vuotta myöhemmin, kun pelkkä lepo ei vammaa parntanut, jännekanavan avarrusleikkaus. Siis tammikuussa 2013. Sen jälkeen Unskilla on taas ratsastettu, joskin hyvin säästeliäästi. Nyt Unskin tavoitteena on pysyä sellaisessa kunnossa, että minä pystyn opettelemaan sillä ratsastamaan, kun se on oikeasti NIIIN hyvä opettaja. Hypätä sillä ei varmaan koskaan enää uskalleta, mutta ehkä se vielä pääsee kouluradoille esiintymään. Juuri nyt näyttää ainakin lupaavalta. Mun on vielä vaikea ratsastaa Unskilla kun se on kuitenkin aika iso vaikka ponikokoinen onkin, mutta tosi leveä, ja hirmuisen reipas liikkumaan. Kesällä se oli laiskempi laitumessa ollessaan, mutta näin talvella se tahtoo kuumua liikaa.

Talviturriainen:
 Pikkusisko Rii ja Unski (nukkuu):





Sit viel video mun viimeisimmästä maneesitreenistä Unskin kanssa, käytiin Hiihtolomalla Haapasalon tilalla kun siellä oli kouluaidatkin rakennettuna:


Sit loppuun pari vanhempaa kuvaa mis äiti ratsastaa:








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti